Valtuustoaloite: Hämeenlinna tarvitsee asunto-ohjelman!

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät joulukuussa yhteisen valtuustoaloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Näiden neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kokoomus) ja Mika Lartmana (perussuomalaiset).  Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla. Aloite kokonaisuudessaan:


”Laki asunto-olojen kehittämisestä asettaa tavoitteeksi turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Lain mukaan kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy asunto-ohjelman.

Hämeenlinnan asunto-olojen 2000-luvun muutos on ollut merkittävä. Muutokseen liittyy muun muassa seuraavia ilmiöitä:

– kantakaupungin asuntomäärä kasvaa, laajojen haja-asutusalueiden asuntojen kysyntä hiljentyy,
– asuntokannan peruskorjaustarve lisääntyy, kun suurimman asuntorakentamisen vuosikymmeninä (1970- ja 1980-luvut) rakennettu asuntokanta on peruskorjausikäistä,
– asuntokuntien keskimääräinen koko pienenee nopeasti, erityisesti yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa ja on jo lähes 50 % kaikista asuntokunnista,


– vastuu nk. sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta on jäänyt miltei pelkästään kaupunkikonsernin asunto-osakeyhtiöille, kun muut sosiaalisen vuokra-asuntotarjonnan toimijat ovat vetäytyneet ja siirtyneet nk. kovan rahan vuokra-asuntomarkkinoille. Samalla vuokratason erot sosiaalisen ja kovan rahan asuntotarjonnan välillä ovat olennaisesti pienentyneet,
– on merkkejä kantakaupungin asumisen segregaationlisääntymisestä, eli huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden keskittymisestä eri kaupunginosiin
– ahtaasti asuvia on kaikista asuntokunnista noin 7 %, mutta lapsiperheistä noin 28 %, ja osuudet laskevat erittäin hitaasti


– valtakunnallisesti esteettömiä on asunnoista vain noin 15 %, joka on aivan riittämätön ikääntyneiden ja yksin asuvien ikääntyneiden määrään nähden,
– asumiskustannukset muodostavat valtakunnallisesti tuntuvan taloudellisen rasitteen lähes 20 %:lle. Hämeenlinnassakin nämä ongelmat ovat liian yleisiä,
– asuntojen rakentamisen ja ylläpidon hiilipäästöjen alentaminen on keskeinen ilmastomuutoksen hillinnän keino, johon myös Hämeenlinnan tulee osallistua,
– asumiseen tarjottavien kohtuuhintaisten tonttien tarjonnan ylläpito riittävällä tasolla edellyttää kaupungilta jatkuvaa varautumista. Monipuolisten asumismuotojen ja asumisympäristöjen kaupunki on vetovoimainen vain ylläpitämällä monipuolista tarjontaa.

Kaupungilla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa tai asumispolitiikan toimenpiteiden ja keinojen yleissuunnitelmaa. Edellinen ohjelma oli vuosille 2014-2020. Siksi on tarve tarkastella uudelleen kaupungin asumispolitiikan kokonaisuutta, huomioiden Hämeenlinnan Asunnot Oy:n merkittävä rooli kaupungin asuntopolitiikassa.

Valtakunnallisessa asunto-olojen kehittämisohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen
2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä
3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaa
4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata
5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla 
6. Julkisen vallan toimenpiteillä täydennetään markkinoiden toimivuutta ja korjataan markkinapuutteita. Julkinen valta tarjoaa tukea asumiseen niille, joilla on vaikeuksia järjestää asumistaan markkinoilla.
7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Näitä valtakunnallisia periaatteita ja tavoitteita soveltaen ja tarvittaessa täydentäen Hämeenlinnalle on syytä kehittää asuntopolitiikkaa ohjaava asunto-ohjelma. Asunto-ohjelmassa tulisi myös pyrkiä asunnottomuuden poistamiseen, ”asunto ensin” -mallin mukaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kevään 2022 aikana asunto-ohjelman valmistelemisen siten, että asia saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaan tulee sisältyä konkreettiset asumisolosuhteiden ja -ympäristön kehittämistoimenpiteet ja näiden toimenpiteiden tavoiteaikataulu. Ohjelman valmistelu tulee tehdä yhteistyössä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kanssa.”

Mielekäs harrastus jokaiselle lapselle ja nuorelle

Hämeenlinnan on säädettävä harrastustakuu eli jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava mielekäs harrastus tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Myös pienituloisten perheiden lapsilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus harrastaa.  Lisäksi harrastustarjontaa ja ulkoliikuntapaikkoja tulee lisätä sekä kantakaupungissa että pitäjissä. 

Tällä hetkellä monella lapsella ja nuorella ei ole rahanpuutteen takia mahdollisuutta mielekkääseen harrastukseen. Hämeenlinnassakin on yli 1 000 köyhässä perheessä asuvaa lasta, joiden harrastusmahdollisuudet ovat heikommat kuin muilla ikäisillään. Enemmän kuin joka neljäs nuori on joutunut lopettamaan harrastuksen rahanpuutteen takia. Harrastustakuu lisäisi lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta.

Nykyinen vasemmistohallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut säätämään harrastustakuun ja tarjoamaan kunnille riittävän rahoituksen sen toteuttamiseen. Tällä hetkellä käynnissä on valtion rahoittama kokeilu, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan erilaisten kerhojen muodossa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Hämeenlinna on mukana kokeilussa, ja harrastustoimintaa on alettu käynnistää. Kokeilussa pidempään mukana olleissa kunnissa on jo saatu lupaavia tuloksia. Esimerkiksi Lapualla monet kerhot ovat huippusuosittuja, ja malli on ollut menestys. Kokeilusta on saatava pysyvä toimintamalli Hämeenlinnaan.

Lisäksi lasten ja nuorten harrastamista tulisi edistää Islannin mallin mukaisella harrastusrahalla. Pienituloisten hämeenlinnalaisperheiden lapsille ja nuorille voitaisiin tarjota harrastusraha, jolla voi rahoittaa omaa harrastustoimintaa esimerkiksi urheiluseurassa tai musiikkiopistossa.

Harrastustakuuta toteutettaessa on kuunneltava lapsia ja nuoria, ja tarjottava heidän itse haluamiaan harrastuksia. Erilaisilla kyselyillä pystytään selvittämään, mitkä harrastukset ovat toivottuja ja mieluisia. Harrastusten toteutuksessa on tehtävä yhteistyötä paikallisten harrastus- ja liikuntatoimintaa tarjoavien seurojen, järjestöjen ja yrittäjien kanssa.